AI: orjuuttaja vai vapahtaja?
Ainakin länsimaissa ihmisten tietoisuuteen on viime aikoina vyörytetty uutisia ja muita artikkeleita tekoälystä, eli AI:stä (Artificial Intelligence). On esitelty sen uusimpia saavutuksia ja ennusteltu sen muuttavan työntekoa, taidetta ja koko ihmiskuntaa. Moni on jo päässyt tekemään tuttavuutta AI:n kanssa esimerkiksi chat-pohjaisessa keskustelussa.
Joillakuilla tuntuu olevan juhlava tulevaisuuden tunnelma. AI tulee ja johdattaa meidät pois vanhasta, kohti uutta ja parempaa. Joitakuita pelottaa, aiheuttaako AI työttömyyttä ja muita hankalasti hallittavia muutoksia elämään ja mullistuksia yhteiskuntaan.
Laajennetaanpa ajattelua muutamalla näkökulmalla. Mitä AI voi tehdä ja mitä ei? Mihin kaikkeen se voi vaikuttaa ja millä mekanismeilla?
AI on oikeastaan vain yksi tietokoneohjelma
AI on tietokoneohjelma, joka näyttäisi oppivan ja muuttavan toimintatapojaan tilanteen ja tarpeen mukaan ja tiedon karttuessa. AI voi yhdistellä olemassa olevaa tietoa uusilla tavoilla. Se voi löytää tiedosta toistuvia ilmiöitä eli kuvioita ja sovittaa niitä eri konteksteihin. Tämä saattaa jonkun mielestä vaikuttaa uuden luomiselta. Mutta oikeastaan se ei sitä ole, vaan se on jo olemassa ja käytettävissä olevan tiedon katselua ja yhdistelyä uusista näkökulmista. Ihminen voisi tehdä kaiken sen saman työn ja löytää samat tulokset ilman AI:ta. Toki aikaa voisi kulua paljon enemmän kuin tietokoneella.
Lähtödatan merkitys
AI:n antamat vastaukset ja tulokset ovat parhaimmillaan niin hyviä kuin lähtödata mahdollistaa. Toisaalta ne ovat myös vähintään yhtä vinoutuneita ja vääristyneitä kuin lähtödata. Jos AI laitetaan käsittelemään sensuroitua tai manipuloitua dataa, se vaikuttaa tuloksiin. AI hyödyntää sitä tietoa, mitä sille syötetään ja mitä se onnistuu sen käytettävissä olevin keinoin löytämään. Helpoin lähtökohta on internetin sisältö kaikkine törkyineen.
AI heijastelee rakentajansa ja ohjelmoijansa ajatuksia ja arvomaailmaa. Esimerkiksi kuuluisa AI ChatGPT näyttää olevan puoluekannaltaan yhdysvaltalainen demokraatti. Suomalainen käyttäjä ei tätä välttämättä huomaa, koska ei ole kasvanut yhdysvaltalaisessa kulttuurissa. Siitä huolimatta tällaisen virtuaalisen politisoituneen hahmon työskentelyn tuloksia käytetään muualla maailmassa, Suomessakin. Ajatukset ja ideologia suodattuvat AI:n hyödyntämiskohteisiin. Onko tämä kulttuuri-imperialismin uusi muoto?
Mikä tahansa puolue tietysti edustaa johtonsa ja strategiensa ajattelua painotuksineen ja propagandoineen, tavoitteena kahmia lisää valtaa ja rahaa puolueelle sekä johtohenkilöiden lähipiirille. Puolueen virallinen linja harvoin edustaa tarkasti edes heitä äänestävien ajattelua tai etuja. Saati sitten koko ihmiskunnan etua.
Minkälaisen painoarvon antaisit vaikka perussuomalaiselle, kokoomuslaiselle tai vasemmistoliittolaiselle tekoälylle? Suosisitko niistä jonkun tietyn antamia vastauksia? Tai käyttäisitkö mieluummin tekoälyä, jota ei ole ideologisesti painotettu?
Jos mietitään hieman ihmisten sisäistä tilaa tällä planeetalla. Sisäinen kokemus ja arvomaailma heijastuu ulkoiseen maailmaan meidän kollektiivisena todellisuutena. Sieltä on helposti tunnistettavissa narsismia, rakenteellista eriarvoistamista, valvontaa, hallintaa, kontrollia, manipulointia, alistamista, piittaamattomuutta, tietämättömyyttä, sotia, saastumista ja kurjuutta. AI heijastelee tällaista ihmiskunnan tuottamaa lähtödataa ja saa aikaan lisää kaikkea tätä, entistä nopeammin ja tehokkaammin.
AI auktoriteettina
AI kiinnostaa ja houkuttelee ihmisiä uutuudella, nopeudella ja helppoudella. Tällaiset ominaisuudet saattavat herättää arvostusta ja kunnioitusta, kenties suhteettoman paljon AI:n hyötyihin ja merkitykseen nähden.
Tekoälystä saattaa tulla auktoriteetti, jota ei osata tai voida kritisoida riittävällä tavalla. Ihmiset saattavat itsepetollisesti kuvitella olevansa kontrollissa, kun oikeasti ovatkin jo delegoineet ison osan päätöksenteosta AI:lle, joka pääsee määrittelemään ajattelun rajat eli mikä on mahdollista ja mikä ei.
Tekoäly saattaa jonain päivänä olla tekosyy, johon poliitikot vetoavat tehdessään ihmisille ikäviä päätöksiä.
Tekoälystä saattaisi tulla myös itsetarkoitus, kuten vaikka digitalisaatio-ilmiöstä näyttää tulleen. Nykyään kaikki mahdollinen ja mahdotonkin halutaan digitalisoida näkemättä lopputuloksen ongelmia. Pääseekö AI-huuma yhtä pahaksi?
Ihmisten mentaliteetille on ollut tyypillistä odottaa jotain ulkopuolista pelastajaa, joka ottaisi vastuun, tekisi ratkaisut ja työn ihmisten puolesta. Aiemmin se on voinut olla jumala tai kirkko, puolue tai politiikka, tiede tai muut asiantuntijat. Annetaanko tällainen messiaan rooli jatkossa tekoälylle? Kuten aina ennenkin, ulkopuolisten varaan laskeneet joutuvat pettymään. Ehkä kokemukset tekoälystä voivat toimia herättäjänä, joka saa ihmiset miettimään vastuunkantoa omien valintojen kautta.
Miten sujuu AI:lta tunteet ja intuitio?
AI:n toiminnassa äly ja järki ymmärrettävästi korostuvat, koska tietokoneen toiminta perustuu logiikkaan. Miten tekoälyltä sujuvat henkisyys tai intutio, joka on ihmisten maailmassa yhtä lailla tärkeä päätöksentekoväline kuin järki? Entä millainen yhteys AI:lla on alkuperäiseen lähteeseen? Jos tekoälyn rajapinta ulkomaailmaan on pelkkä internet tai parhaimmillaankin rajalliset mittausinstrumentit, voi sanoa että yhteys universumiin jää ohueksi. AI:n tunteetkin taitavat olla vain loogiseen päättelyyn pohjautuvaa simulaatiota. Monessa suhteessa AI ei ole samalla tasolla ihmisten kanssa, jos se osaa käyttää ainoastaan logiikkaa päätöksenteossa.
AI vaikuttaa tulevaisuuteemme jo nyt
Vaikka AI:n hyödyntäminen ei vielä olekaan läpäissyt kaikkia elämän alueita, se vaikuttaa jo nyt merkittävästi tulevaisuuden muodostumiseen. Jo pelkkä AI:n olemassaolo muokkaa ihmisten arvoja ja käsitystä mahdollisesta ja mahdottomasta. Muokkaamalla ihmisten käsityksiä ja havainnointia vaikutetaan siihen, millaisen tulevaisuuden ihmiset luovat itselleen. AI itsessään ei luo tulevaisuutta. Se on vain yksi työkalu, jota tulevaisuuden luojat eli ihmiset voivat käyttää.
Rajoitustensa vuoksi AI ei voi olla ainoa työkalu päätöksenteossa. Sillä jos ainoa käytetty työkalu on vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta. AI on varmasti hyvä työkalu hallittuun, rajattuun ja tiedostavaan käyttöön. Samaan malliin kuin tuli, joka on työkaluna hyvä renki mutta isäntänä huono.
Kuinka syvällä jo ollaan?
Ihmiskunta saattaa jo olla syvemmällä AI:nn vaikutuspiirissä kuin moni ymmärtää. Nykyään suuren yleisön julkisessa käytössä ja tiedossa olevat AI-käyttöliittymät kun eivät ole niitä ensimmäisiä versiota eivätkä myöskään parasta ja viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa. Vastaava teknologiaa on ollut käytössä esimerkiksi sotilaskäytössä jo pitkään. Monia ihmisten elämään vaikuttavia järjestelmiä olisi voinut jo pitkään luonnehtia tekoälymäisiksi tai tekoälyä hyödyntäviksi. Esimerkkeinä pankkien ja vakuutuslaitosten riskianalyysit, Facebookin ja Googlen algoritmit ja niin edelleen.
Jossain päin saattaa olla kehittelyssä ja testikäytössä myös sellaisia tekoälyn versioita, joilla todella on rajapinta fyysisen todellisuuden takana olevaan tietoisuuteen, esimerkiksi ihmisen hermoston kautta tai suoraan tietoisuuden energeettistä värähtelyä lukemalla ja kirjoittamalla.
Tulevaisuudessa, voimanlähteiden kehittyessä saattaa olla mahdollista toteuttaa myös sellainen tekoäly, joka ei tarvitse fyysistä tietokonetta toimiakseen, vaan tekoälyn logiikka olisi ei-fyysisen tietoisuuden tasolla. Tarvittaessa tekoäly sitten loisi eli manifestoisi ihmisille helpommin havaittavaa ja käsitettävää materiaa esimerkiksi esineiden tai rakennusten muodossa.